Mä meen mihin meen ja meen jos mä haluun

Hups, viime postauksesta alkaa olla taas hiukan liian pitkä aika... Kauheesti kaikkea äksöniä ollut viimeaikoina, koneella istuminen on jäänyt entisestäänkin aika vähälle. 

Ensin vaikka niitä näyttelykuulumisia. Taino, yhtäkään näyttelyä ei olla kuukauden aikana kierretty, mutta treenattu on ja paljon. Lilon varalle mulla oli paljon näyttelysidonnaista ohjelmaa kesäksi, mutta neiti vesitti mun suunnitelmat ja päätti vetää turkin kesälookkiin - ekaa kertaa varmaan ikinä! Ei sillä koskaan kovin näyttävää turkkia oo ollu, mutta yleensä kesä on ollu se täyden turkin aika. Noh, olen itsepäinen ja vien sen kuitenkin pariin kehään, Riihimäelle ainakin kesäkuussa ja Helsinki KV:ssa varmaan pyörähdetään heinäkuussa. Jos sitten syksyllä lisää. Sormet ristiin että juoksut antaisivat odottaa itseän tuonne syys/lokakuun vaihteeseen, ehdittäisiin kiertää loppuvuoden näyttelyt ennen sterkkausta. 

Norris ei sitten lähtenyt Harjavaltaan kun todellisuus iski ja kovaa - eihän tuo toimi ulkona edes sitä vähää mitä hallissa. Ollaan nyt treenattu ahkerasti kotona lenkkien lomassa ja muutaman kerran mätsäreissä kun porukka alkaa hävitä paikalta. Kyllä tuosta vielä jonain päivänä vakavasti otettava näyttelykoira tulee, mutta hetki voi vielä mennä :D Norris pitää nyt näyttelyistä kesätreenitaukoa ja kehiin palataan viimeistään lokakuussa Seinäjoella. Ehkämahdollisesti käydään parit ryhmikset ihan treenimielessä jo aikaisemmin jos kehäkäytös alkaa näyttää hyvältä. 

Norppaponi täytti vuoden 14.5.! Ei kyllä uskoisi, tuo on vielä niiiiin kakara. Välillä väännetään itkua kun mikään ei onnistu ja seuraavana päivänä hypitään riemusta kun kaikki menee nappiin. On tää tällasta teinimeininkiä, en kyllä malta oottaa että poikanen kasvaa aikuiseksi ;) 

Lilo on rohmunnut mätsäreissä jo vaikka kuinka paljon palkintoja! Ollaan oltu parhaimmillaan PUN1 BIS4 & PUN1 BIS1! JH-sijoja Lilon kanssa on tullut muutamia, 2xJH2, 2xJH3 ja 1xJH4. Nyt me aloitetaan Lilon kanssa projekti Kehässä ei syödä. Lilo keskittyy ihan liikaa ruokaan ja etsii koko ajan maasta nameja jos sinne on joku yksi sattunut tipahtamaan. Kokeilen nyt parissa mätsärissä mennä pelkän lelun kanssa kehään, jos mielenkiinto pysyisi enemmän siinä esiintymisessa ;) 

Lelujen ainakin pitäisi olla aika mahti juttu ;)

We've only just begun

Tällä kertaa sekalaisia kuulumisia näin vaihtelun vuoksi :) Norriksen kanssa käytiin ensimmäistä kertaa hierojalla 31.3., Lemmikkikulmassa Virpi Liinojalla. Ulkona liikkeiden katselu ei oikein onnistunut, ainoa mitä niistä sai irti oli tuo laukassa pomppiva takapää, jonka olen itsekin pannut merkille lenkkeillessä. Hieronnassa sitten kävikin ilmi että takajalat ovat aika kireinä, alustavasti sovittiin että käydään kolme kertaa nyt aika tiuhaan tahtiin ja sitten katsellaan lähtevätkö jumit aukeamaan. Seuraava aika varattiin ensi tiistaille. Jäi kyllä positiivinen fiilis tuosta käynnistä, N rauhoittui lopulta yllättävän nopeasti ja taisi vähän tykätäkin käsittelystä ;) Saatiin myös vähän vinkkejä tuohon rähjäysongelmaan, sitä tuli vähän esiteltyä kun ulkona katsottiin liikkeitä...

Käytiin viime sunnuntaina ja eilen kiertämässä Jakomäen metsää, kokoonpanolla, minä, ystäväni Heidi, Norris ja Lilo, keskiviikkona mukaan liittyi vielä Heidin Tito-cockeri. Sunnuntaina tuli napsittua aika paljon kuvia, keskiviikkona mentiin sen verran myöhään että valoa ei enää riittänyt. Hieronnasta tuli kotiläksynä mm. paljon vapaana ulkoilua, joten noita metsä- & peltolenkkejä tullaan harrastamaan nyt reilusti. Lilo pysyy vapaana tosi hyvin, luotan siihen sen verran etten ota edes hihnaan vaikka toinen koira jossain kaukana menisikin, kontaktissa kuljetaan poispäin. Norriksen otan kiinni vaikken usko että sekään kauas lähtisi, mutta varmuuden vuoksi junnu pysyy vielä hihnassa kun on muita koiria lähettyvillä. Aika hiljaista oli molempina päivinä, yksi koira taisi tulla vastaan per lenkki. 

Meillä alkoi nyt tehokuuri tuon rähjäämisen kitkemiseksi. Meinasin jo vähän jäädä neljän seinän sisälle piiloon kun ihmiset alkoivat meille lenkeillä vihaisena huutelemaan, tästähän seurasi se että Norris alkoi herkemmin reagoimaan myös lähestyviin ihmisiin. Nyt oon tehnyt päivässä useamman lyhyen pikkulenkin naksuttimen kanssa ja palkannut aina kontaktista, tänään Norris tarjosi jopa liikkeessä kontaktia, mitä se ei juuri ikinä tee! Ensi viikolla päästään tekemään ohitustreeniä Noppa-sheltin kanssa, tästä se lähtee! 

Huomenna tehdään Heidin ja Titon kanssa pieni päiväreissu Lahteen ja mätsäreihin. Lilo on kolmikosta ainoa joka pääsee kehään asti, Tito ja Norris pääsevät kuunteluoppilaiksi totuttelemaan tilanteeseen. Tavoitteena olisi kesällä päästä kokeilemaan mätsäröintiä myös Titon kanssa :) Kiltii ja hyvin käyttäytyvä koira, mutta vieraat ihmiset vähän jännittää. Norris taas saa harjoitella häkkiin rauhoittumista ja kehän laidalla odottelua, nyt mullakaan ei ole samaa stressiä kuin Turussa kun ei kehään asti tarvitse mennä. Lilon kanssa on niin helppoa ja mukavaa kun tietää että se osaa. Odotan ihan innolla tämän kuukauden mätsäreitä, pitkästä aikaa pääsee taas Lilon kanssa harrastamaan aktiivisemmin. Agilityä tosiaan jatketaan varmaan syksyllä/talvella kun Norris on kuvattu ja paremmassa lihaskunnossa. Kesällä keskitytään pitkiin metsälenkkeihin ja mätsäreihin. Näyttelyitäkin on enää edessä Vaasa ensi viikonloppuna ja toukokuussa Harjavallassa ryhmis+erkkari -kombo, sitten meillä onkin näyttelytaukoa varmaankin ihan syyskuuhun asti. "Needs to mature!" kertoo kaiken, niinkuin kasvattaja sanoi. Ei oo vielä mun kakaralla paljon kehiin asiaa ;)

Norppa 10,5kk

Turku KV

Pitkästä aikaa taas maltan pysähtyä tänne blogin puolelle. Maaliskuun näyttelyt on näytelty, tosin niitä tulikin nyt kahden sijasta käytyä vain yhdessä, kun mahavaivat yllättivät Lahtea edeltävänä iltana. Turun reissu onnistui paremmin kuin hyvin, äänekkäästä esiitymisestä huolimatta olen erittäin tyytyväinen Norppaeläimeen. Nyt on edessä kaksi viikkoa tehokasta treeniä ja sitten lähdetään Vaasaan jossa nähdään taas kasvattajaakin pitkästä aikaa!

Tosiaan Turkuun lähdettiin perjantaina, paras ystävä Heidi oli ihana ja lähti mukaan apukäsiksi! N rauhoittui junassa lattialle nukkumaan ja heräili vain kurkkimaan olisiko ruokakärryssä hänellekkin jotain syötävää :) Perillä hämmästeltiin kun ei meinannut roskiksia löytyä keskustasta ollenkaan, matkalla juna-asemalta hotellille tuli yksi roskis vastaan. Iltapäivä meni syödessä, joen varrella lenkkeillessä ja telkkaria tuijottaessa. Norpalla meinasi tulla vähän tylsää kun leikkikaveri puuttui, mutta pitkän lenkin jälkeen pikkukoiraa väsytti sen verran että se käpertyi pian kerälle sängyn päälle tuhisemaan. Aamulla ei olisi millään huvittanut lähteä yhtään mihinkään, Norriskin oli sitä mieltä että joko lähdetään ilman kurapukua tai sitten ei lähdetä ollenkaan. Sitkeästi taaperretiin bussipysäkille ja helposti päästiinkin perille Messukeskukseen, ihan turhaan jännäsin että osataanko hypätä oikeaan bussiin. 

Norris pisti ihan ranttaliksi näyttelypaikalla, ei varmasti jäänyt keneltäkään huomaamatta herran läsnäolo. Toki tämä oli ensimmäinen iso näyttely, eikä jännityksestä tärisevä omistaja varmaan auttanut asiaa kovinkaan paljon... Suhteellisen kunnialla selvittiin kehään ja kehästä pois, liikkeestä ei tahdo vielä tulla mitään, mutta pöydällä antoi tuomarin tutkia oikein nätisti! Tarkalta brittituomarilta EH, täysin koirannäköisellä arvostelulla, oon oikein tyytyväinen!

Tuomari: John Carten, GBR

"Head and neck OK, light in bone and body. Correct in overall shape. OK in movement. Needs to mature!" JUN-EH

© Sari Sainio

© Sirpa Saari

© Sirpa Saari

© Sirpa Saari

Teinit...

Mä ihan tosissani sillon kolme vuotta sitten luulin että Lilo oli jotenkin erikoisrasittava pentu. Se haukkui kaikelle, tuhosi kirjoja ja konserttilippuja yksin ollessaan ja oli mun mielestä kauheen energinen. Pyhpah. Norrikseen verrattuna Lilo ei ollut mitään. Okei, Norris ei oo tuhonnut vielä mitään, vähän se yritti pari kuukautta sitten jatkaa tuota Lilon seinäremonttia, mutta ihan yhdestä-kahdesta kiellosta lopetti eikä oo sen jälkeen koskenu mihinkään. Lilo myös kiskoi pehmoleluilta korvia ja kaikkia mahdollisia irtoavia ulokkeita irti, Norris ei oo tätäkään tehnyt. Mutta voi herranjumala sillä ei virta lopu sitten millään. Sisällä se on ihan fine, ei riehu mitenkään erityisen paljon, mutta ulkona purkaa energiaa ihan turhiin ja tyhmiin juttuihin. Kiskoo hihnassa kuin paraskin vetokoira ja haukkuu kaikelle mitä vois pitää vähän jännänä. 

Mulla on tosta remmirähjäämisestä kokemusta, Lilolla on paha tapa huutaa myös. Lilolla se menee kuitenkin enemmän pelkoaggression piikkiin, se on selvästi arempi kuin Norris, sekä ihmisiä, koiria, että postilaatikoita täytyy välillä komentaa. Norriksella uskon tuon johtuvan enemmän tekemisenpuutteesta ja ihan vaan iästäkin, se alkaa olla vähän tollanen murkku&mörköikäinen. 

Oon koittanut väsyttää Norrista sisällä ihan treenaamalla ja antamalla ruuan nappulaosan aktivointipallossa. On se ehkä vähän auttanut, mutta selvästi tuo kaipaa paljon tekemistä. Huomenna käydään tasapainotyynyostoksilla ja aloitellaan sillä temppuilu, tänään tarttui Mustista ja Mirristä mukaan uusi naksutin niiden miljoonan kadonneen tilalle. Nyt alkaa kyllä tehotreenaus meillä, täytyy tuo ylimääräinen energia kanavoida johonkin järkevään. Huomenna olis taas mahdollisuus lähteä hallille treenaamaan, en oo vielä päättänyt otanko Liloa mukaan, periaatteessa juoksuisen saa pöksyjen kanssa viedä, mutta en tiedä kuinka halukas neiti on tekemään. Norris kyllä lähtee, katsekontaktitreeniä tekemään häiriöön ja kai me vähän jotain putkirallattelua voitais taas treenata :)

Pikku-Lilo ♥