Jippii! Norpan massu on rauhoittunut ja päästään taas normielämään kiinni. :) Oon vähän miettinyt tuon pistämistä kokonaan raa'alle, mutta sitä täytyy vielä miettiä. Ehkä sitten kun siirrytään aikuisruokavalioon, jos mentäis vielä pari kuukautta tällä 50/50 -mallilla. Lilppa taasen on päässyt vähän lihomaan tässä kuukauden sisällä, täytyy vähän pienentää nappulamäärää. Tosin mua ei haittaa jos sillä muutama gramma ylimääräistä on, sais nimittäin alkaa tota karvaa pikkuhiljaa kasvattamaan ettei jäädy talvella. Ultrien takia massu ajeltu ihan paljaaksi aika isolta alueelta kun sappirakkoa piti päästä katselemaan, kai sille on joku villapaita haettava/neulottava itse.
Tällä hetkellä arvotaan Lilon juoksujen alkamista, sormet ristissä että tulis nyt mahdollisimman pian niin päästäis jouluksi maalle. Jos neiti päättää viivytellä niin sitten on edessä ensimmäinen kaupunkijoulu vuosiin. Not kiva. Tosiaan isovanhempieni shelttipoikaa Justusta ei ole leikattu, eikä toi kyläily väsyneen ja kiukuttelevan koiran kanssa oo kauheen kivaa. Ensi kesänä on sterkkaus edessä, sitten ei enää tarvii näitäkään murehtia.
Tällä ei nyt ollut sen enempää punaista lankaa, lähinnä tulin kertomaan että meillä ollaan jälleen terveitä. :) Lilon uudesta aluevaltauksesta (agility) tulee ihan erikseen stooria tässä lähiaikoina. Messariviikonloppuun enää puoltoista viikkoa, sinne mennään tänä vuonna ilman koiraa, mutta mennään yhtä kaikki. Edessä myös kaukaisten ystävien treffailua ja viikonloppuvieras. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti