Huokaisin aamulla mielessäni kun muistelin edellisen postauksen otsikkoa luututessani makkarin ja keittiön lattioita. Norriksella taas masu sekaisin, eikä nyt voi kyse olla ruuastakaan kun samalla kaavalla ollaan jo monta viikkoa porskutettu. Aamulla äiti kyseli neuvoja eläinlääkäriltä samalla kun käytti Lilon verikokeissa ja ell neuvoi madottamaan ja seurailemaan, jos kunto heikkenee niin lääkäriin. Onneksi Norppa on sentään ollut ihan oma pirteä itsensä ja ensilumipyrähdyksetkin hoitui Norppamaisella holtittomuudella.
 |
| Norris ja ensilumi |
Täytyy sanoa että tämä syksy on ollut koirallisen taipaleeni iloisin ja samalla surullisin jakso; Norris tuli taloon, kummatkin sopeutuivat tilanteeseen nopeasti, uusia ystäviä sekä minulle, että koirille. Kesällä jo alkanut Lilon sairastelu jatkui, nyt syksyllä löytyi lisää ongelmia ja vieläkin ollaan kysymysmerkkinä että mitä tämä on. Norriksen tapaturma kynnen kanssa ja sairastelu. Aamulla vielä itkin että älkää olko jooko kipeitä koko ajan. Nyt on kuitenkin iltaa kohden Norriksen vatsa rauhoittunut, toivottavasti riisikuurin ja madotuksen jälkeen helpottaa. Ei oo aina koiranomistajan elämä ruusuilla tanssimista, ei todellakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti