Pari viime postausta on ollut aika Lilokeskeisiä, joten raapustellaanpa välillä Norriksen kuulumisia. :)
Tosiaan Norpalla on ikää jo 6,5kk. Välillä tuntuu siltä että se on ollu tossa aina, ihan hassua että se on pyörinyt jaloissa vasta kolme ja puoli kuukautta. Kirjaimellisesti pyörinyt, Norriksella on tapana kulkea edellä, jäädä haistelemaan ja täntätä paikoillaan ja lopulta peruuttaa jalkojen välistä kun yritän pikkuherraa eteenpäin kannustaa. Jonain päivänä mä vielä kaadun naamalleni, kompastellut oon jo monta kertaa. :D Lilo on tosi tarkka omasta tilasta eikä vahingossakaan jää alle, niin tuossa on ollut vähän totuttelemista.
Norris laihtui tuossa sairastelun aikana hieman ja nyt ollaan koko ajan vähitellen lisätty ruokamäärää, että saataisiin vähän massaa takaisin. Vatsa tuntuu pysyvän taas kunnossa, Inupekt fortea annetaan varmuuden vuoksi nyt kerran päivässä, sillä aikoinaan Lilonkin massu saatiin tasapainoon. Nyt ollaan siis voitu taas aika huoletta mussuttaa mitä vain. Nameina lenkeillä menee hyvin omat nappulat ja yleensä heitän taskuun myös jonkun kanatikun, josta irtoaa vähän tuoksua myös kuivempiin nappuloihin. Treeninameina sitten noita lihatikkuja tai nakkia. Aion tässä jossain vaiheessa kokkailla myös itse nameja, kunhan vaan inspiraatio iskisi. Herkkuvarastot alkaa olla tyhjenemään päin, viime vuonna ei tarvinnut paljon nameja ostella, Lilon mätsärivoittonamit riitti aika pitkälle.
Lenkkeilty ollaan tässä lähipiirissä, tuossa ihan kivenheiton päässä on kivaa ulkoilualuetta, tosin kaipaisin kyllä jotain vähän isompaa ja hyväkuntoisempaa metsäreittiä, tuo lähimetsä alkaa olla niin törkeän näköinen, lasinsiruja ja muuta pientä ja isoa roskaa joka puolella. Ei siellä paljon viitsi lenkkeillä. Onneksi bussimatkan päässä on ihan kivankokoinen metsä ja kesäksi pieni uimapaikkakin. Täällä käytiin perjantaina Saimin ja Nopan kanssa aamulenkillä, ketterästi kolmikko pinkaisi jopa aavistuksen liukasta kalliota ylös, ja omistajat hieman vähemmän ketterästi perässä. :D Ollaan tehty myös vähän pitempiäkin lenkkejä ja tosiaan matkusteltu julkisilla. Norriksen hihnakäytös on mallia ihan ookoo, yksin se jo pysyy hiljaa suurimman osan ajasta, mutta haukkuu vielä vastaantuleville koirille. Pitäisi keksiä joku ultimateherkkunami joka olisi mielenkiintoisempi kuin muut koirat, tällä hetkellä tahtoo jäädä namit kakkoseksi. Enivei oon tyytyväinen että on edes välillä hiljaa, eikä hauku turhille asioille/esineille niinkuin Lilo. Ja reippaasti tulee haistelemaan jos joku pussi/kaatunut tolppa näyttää oudolta.
Juurikaan temppuja/käskyjä Norrikselle en ole vielä opettanut. Varmasti se osaa sanat seiso, odota ja katso. En ole opettanut maahanmenoa enkä istumista, niitä ehtii kyllä myöhemminkin harjoittelemaan. Luoksetulo on ihan hyvällä mallilla. Kauhulla katselen välillä videoita puolivuotiaista pennuista jotka vetää suunnilleen TOKOn avoimen luokan liikkeitä kuin vettä vaan. Rehellisesti voin myöntää ettei musta oo kovin järjestelmälliseen treenailuun, me treenataan silloin kun siltä tuntuu, pidetään kerrat lyhyinä ja palkataan paljon. Toki perusasiat pitää olla kunnossa, mutta näin niinkuin kaiken ylimääräisen suhteen noudatetaan tuota mallia. Sitten jos joskus jotain tavoitteellisempia haaveita on, niin sitten katsellaan meidän treenirytmiä uudelleen, tottakai.
Norriksen kanssa ei ole tällä hetkellä sen kummempia tavoitteita, yhteen pentunäyttelyyn olis vielä tarkoitus päästä ja keväällä sitten aloitellaan virallista näyttelyuraa jossain vaiheessa. Mätsäreihin mennään aina kun päästään. Ehkä käydään tutustumassa agilityhallin meininkiin, ainakin turisteilemaan mennään jossain vaiheessa. Mun lompakolle sopii tällä hetkellä hyvin tää yksi harrastus per koira -mentaliteetti, katellaan sit kesän jälkeen uudelleen kun tiedetään mihin päin Suomea meidän (ainakin muutamaksi vuodeksi) pysyvä majapaikka sijoittuu. Tarkempia ensi vuoden suunnitelmia kerron ihan erikseen omassa postauksessaan, eiköhän tässä ollut nyt romaania tarpeeksi tälle päivälle. :)
Tältä Norris näyttää aamuisen shelttilenkin jälkeen. |
Yritetään saada tässä jossain vaiheessa vähän tuoreempaa ja parempilaatuista kuvamateriaalia Norriksestakin, tuo harmaa sää ei vaan oikein houkuttele ulos kuvaamaan. Kai sitä täytyy tässä jonain päivänä innostua. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti